Riippuvuuksien kehässä on melko yleistä, että yhdestä riippuvuudesta vapautuessa siirrytään toiseen. Alkoholisti voi tulla uskoon tai alkaa himopelaamisen, tupakoitsija alkaa juoda viinaa tai tehdä töitä hullun lailla. Selitykseksi tuskin käy, että ihminen tarvitsee korvaavaa stimulanttia tai korvaavaa tekemistä, johon jää koukkuun. Pelkästään se, että ihminen tarvitsee hyvin erilaisia asioita osoittaa tarpeen olevan pikemmin psyykkinen kuin fyysinen. Uskossa ja himopelatessa voi kokea asioita, tuntea kuuluvansa joukkoon tai olevansa voittaja, tunteet erittävät elimistöön jotain ainetta, joka aiheuttaa hyvän olon tunteen. Samoin tupakoitsija ja alkoholisti saa sen oman hyvän olon tunteensa käyttämistään aineista. Silti usko ja uhkapelit eroavat aika radikaalisti siitä, että ihminen ottaisi elimistöönsä jotain sen ulkopuolista, vierasta ainetta.

Ihminen tarvitsee elääkseen lopulta hyvin vähän. Teknologisen ja taloudellisen kehityksen myötä kuitenkin ihmiset ovat länsimaistuneessa maailmassa hieman vauhtisokeutuneet. Ihmisille on kehittynyt lukuisia "tarpeita", jotka eivät millään tavalla paranna elämänlaatua, vaikka kenties aika kuluu sutjakammin ja aina joskus on paljon mukavampaa kuin yleensä. Ihmiset tarvitsevat nykyään ympärilleen kaikenlaisia laitteita, paljon ihmisiä, uusia kokemuksia, viinaa, tupakkaa, kahvia ja televisioviihdettä. Uskallan väittää, ettei ihmisillä ole aina ollut tarvetta saada aikaansa kulumaan mahdollisimman nopeasti ja sumussa.

Ihmiselämä on kuitenkin lopulta melko lyhyt aika. Nuorempana jolloin useimmiten opitaan purkamaan ahdistusta ja tunteisiin addiktoivilla tavoilla aika kuluu hitaammin kuin vanhempana, jolloin ihminen alkaa olla jo sen verran tottunut aineisiin eikä mitään aivan mullistavia uusia kokemuksia enää tule. Vanhemmiten ihminen on kuitenkin useammin tapojensa orja ja jatkaa oppimallaan tiellä. Vanhoista tottumuksista ja tavoista on vaikea oppia pois ja selitykset voivat olla näennäisesti loogisia, jotta ihminen pystyy selittämään itse itselleen, miksi hän tarvitsee juuri kyseistä tapaa. Sillä tavalla meille ihmisille kaikki viihde-elektroniikka, tupakka, alkoholi ja uskonto ovat tuikitarpeellisia kullekin, jotka jotain näistä ahdistuksensa käsittelyyn käyttää.

Selitykset ovat kuitenkin vain selityksiä ja mitä pahemmin ripustaudumme omiin selityksiimme, sitä varmemmin emme enää ihmisinä kehity. Meidän tarpeemme ovat psyykkisiä pikemmin kuin fysiologisia ja meissä itsessämme on avain noiden psyykkisten syiden avaamiseen ja ymmärtämiseen. Haastavaksi näiden riippuvuuksien, tarpeiden ja selitysten ymmärtämisen tekee se, että ihmisellä on vain itsensä, jolle täytyy olla täydellisen avoin ja alaston. Se tarkoittaa sellaisten kokemusten ja asioiden palauttamista mieleen, jotka on saattanut pistää suljettujen ja lukittujen ovien taakse jo joskus hyvin varhaisessa lapsuudessa. Möröt ovat pelottavia vain niin kauan kuin niiden kanssa ei ole ystävystynyt. Ihmismielessä möröt ovat aina kuvitteellisia, mutta ihminen ihmisellä on taipumus pelätä kaikkea vierasta ja selittämätöntä. Siksi ihmiset vaipuvat mielellään käsittämättömiin selityksiin ja riippuvuuksiin, pikemmin kuin availevat ovia ymmärrettävämmille selityksille.