Juhannusaika meni jälleen vauhdikkaasti ja kesti hieman odotetumpaa pidempään. Näin työttömänä kun kiirettä ei tarvitse pitää muutamaksi ylimääräiseksi päiväksi Turun saariston aurinkoon. Kulutin päiväni pääasiassa kääntämällä artikkelia ja lukemalla kirjaa, mutta ehti välissä jälleen säätää tietokoneita, syödä, nukkua, jutella, kuunnella tarinoita ja pöllyttää talon lemmikkejä, joita talossa riittää: kolme kissaa, yksi koira ja yksi pupu. Kaverin talossa asuu hänen perhettään kolmessa sukupolvessa, joka on melko harvinaista tänä päivänä. Toki talossa on myös tilaa, mutta on mahdoton ajatus, että itse asuisin oman sukuni kanssa samalla tavalla.

Juhannusaatto itsessään oli ihan mukava, vaikka ympärillä olevat ihmiset hitaasti ja varmasti humaltuivat. Otin hatkat juhlijoista jo ennen puolta yötä kun silmät eivät tahtoneet pysyä auki. Olin lukevinani eli luin kirjaa sivun tai kaksi ennen kuin huomasin kellon olevan puoli kaksi yöllä ja kirja oli lattialla. Juhannukseen kuuluu hieman isommissa porukoissa lähes väistämättä pienet riidat ja heräämiset kukkapenkeistä. Kahden aikoihin kaveri kannettiin tupaansa nukkumaan kun hänet oli ensin löydetty naapurin ojasta. Ehkä jotakuta häpeilyttäisi, mutta olen nähnyt vastaavaa tapahtuvan häpeilemättömästi vuosikymmenen verran, joten mikä siinä. Jokainen humaltuu ja liikkuu humalassa omalla vastuullaan, eikä aina haavereiltakaan voi välttyä. Se olikin onni onnettomuudessa, ettei mitään kuitenkaan sattunut. Vammat olivat lähinnä psyykkisiä.

Taloon on muuttanut jossain vaiheessa kulkukissa. Se oli ensin tullut kerran sisään, sitten toisen ja lopulta jäänyt asumaan. Viimeksi vietimme yhdessä ihanan yön yhdessä, tällä reissulla ihania öitä oli kaksi. Ensimmäisellä kerralla se hivuttautui hiljalleen tyynylleni nukkumaan kun kasvoni olivat seinää vasten. Se sai lähdön hieman etelämmäksi, mutta nukkui kuitenkin lähemmäs kuusi tuntia jaloissani. Toisella kertaa ei viihtynyt ihan niin kauan, vaan meni naapurisängylle nukkumaan loppuajaksi. Kesällä karvaa lähtee aika tavalla ja sain rahnutettua iltaisin kyseisestä herrasmiehestä lähes itsensäkokoisen kasan karvaa. Siitä saattaisi saada jo langat kivaan pipoon.

Vaan arki palaa. Pari viikkoa pääsykoetulosten saamiseen ja, jos koulupaikkaa ei irtoa on suunniteltava jotain muuta. Saatan alkaa etsiä töitä muiltakin paikkakunnilta ja, jos palkka on sopiva niin hommaan yhden kämpän sieltä ja jätän nykyisen (varasto)asuntoni varastoksi.