Ilmastonmuutos on puhuttanut ja puhuttaa ihmisiä vielä vuosia jatkossa. Ennusteiden mukaan vuosi 2050 olisi maaginen raja, johon mennessä ihmisen käyttäytymisen seuraukset nähdään, jos sähkönkulutusta ja saastepäästöjä saada millään tavalla rajoitettua.

Tuohon aikaan on pitkä matka ja monet meistä eivät ole tuolloin tarkkaamassa, miten on käynyt. Toisaalta ilmastonmuutos on todella hidas prosessi, jota on vaikea huomata kuin vertailemalla esimerkiksi kesiä 20-30 vuoden säteellä taaksepäin. Vaan ihmisen muistillakin on rajansa. Äkkiseltään tuntuu, ettei mikään ole muuttunut. Itseasiassa tuntuu siltä, että vaikka kuluva kesä alkoi lämpimästä, väliin tuli koleampi vaihe ja lämpöä voisi toivoa lisää. Ilmastonmuutos ei olekaan lopulta nähtävissä suoranaisesti yhtään mistään, sillä ilmaston lämpeneminen tai kylmeneminen eivät ole millään muotoa suoraviivaisia. Se ei tapahdu kuin sisätiloissa, jossa termostaattia vääntämällä saamme ilmaston lämpimämmäksi tai viileämmäksi.

Maapallo hengittää, se on jättimäinen elävä organismi. Kun esimerkiksi ihminen sairastuu flunssaan ja tulee kuumetta, kehon ainoa reaktio ei ole kuumeen nostaminen, vaan elimistö reagoi myös itse kuumeeseen. Ylipäätään kun ihmisen keho lämpenee, hieneritys viilentää kehoa. Maapallolla on omat, monimutkaiset tapansa reagoida lämpenemiseen. Viime aikoina on puhuttu aika paljon siitä, miten lämpeneminen sulattaa jäätiköt, mutta on huomattavaa, että jäätiköt puolestaan valuvat suuriin vesiin ja tekevät siitä kylmempää. Väitteenä on ollut myös, että edellinen jääkausi olisi johtunut jäätikön sulamisesta ja valumisesta lämpimään Golf-virtaan, jolloin ilmanlämpö romahti roimasti pakkasen puolelle. Jos se on tapahtunut kerran, miksei niin voisi käydä toistamiseen. Samoin on selvää, että jos vedenkorkeus nousee kautta maapallon väitetyt 10 metriä, pallolla on normaalia enemmän vettä. Vesi puolestaan laskee lämpötilaa, jolloin nopeasti näyttäisi siltä, että ilmastonlämpeneminen voi itseasiassa aiheuttaa uuden jääkauden.

Tällä hetkellä kuitenkin näytetään keskittyvän siihen, miten sähkönkulutus ja saastepäästöt lämmittävät ilmaa. Toki niille voisi tehdä montakin asiaa ja ihmisten asenteisiin voidaan koettaa vaikuttaa niin, että suosittaisiin ekologisempia vaihtoehtoja. Loppukuluttajat ovat silti koko tuotantoprosessin loppupäässä. Niin kauan kuin pyritään vaikuttamaan kuluttajien tottumuksiin, teollisuus voi tehdä ihan mitä tahtoo ja vaikuttaa sitä kautta tuotteiden käyttötottumuksiin. Raha houkuttaa teollisuutta ja yrityksiä, eivätkä kaikki isot yritykset mieti juuri muuta kuin maksimituottoa. Välinpitämättömyys tuotantotasolla onkin huomattavasti pahempi asia kuin kuluttajatasolla. Yksi esimerkki, joka vaikuttaa aivan suoraan ilmaston lämpötilaan ja lähes kaikkeen muuhun, josta ei kuitenkaan ole sanallakaan puhuttu näissä tietoiskuissa, joita olen viime aikoina ilmastonmuutoksesta nähnyt.

Öljynporausta tehdään maalla ja merellä. Jälkimmäisellä joitain yksittäisiä vuotoja voi tapahtua, mutta suurempia tulipaloja harvemmin. Sen sijaan maalla porattaessa öljy-yhtiöt toimivat hyvin erilaisten toimintapolitiikkojen mukaan. Jotkut yhtiöt ainakin jossain määrin pyrkivät tarkastamaan alueen, missä he poraavat, keitä siellä asuu ja, miten öljy saadaan turvallisesti "kotiin". On kuitenkin lukuisia porauspaikkoja, joissa yhtiöt vähät välittävät. Etelä-Amerikan sademetsissä tapahtuvista porauksista olen kuullut jo joidenkin vuosien ajan kummia. Keskellä vehreää luontoa on rakennettua valtavia öljypäästäsammioita, joista öljy valuu maaperään. Alueella asuvista ei välitetä, vaan heidät ajetaan pois kodeistaan. Häädetyt ovat köyhiä ja heidän vastustuksensa monikansallisia yhtiöitä vastaan kaikuu tyhjille seinille. Viimeksi ja räikemmin ilmastoon vaikuttaa se, että kun öljyä on niin maaperässä, suurissa sammioissa ja metsissä, pienikin kipinä voi aiheuttaa kohtuullisen korkean, laajan, kuuman ja hallitsemattoman liekin.

Epäeettiselle liiketoiminnalle yksittäinen kuluttaja ei voi mitään. Sen sijaan öljy- ja autoyhtiöiden kohdalla on ainakin itselläni herännyt kysymys, miksi bensiini- ja öljykäyttöisiä autoja valmistetaan? Toistaiseksi en ole kuullut mitään järkevää vastausta, sen sijaan olen kuullut pikemmin erilaisista vaihtoehdoista, mitä voitaisiin valmistaa ja, miten voidaan tehdä. Onko lopulta vain tuotantotason ahneus ja voitontavoittelu ainoat "perustellut syyt", miksi tällaisen toiminnan annetaan jatkua.