Kautta ihmiskunnan historian eri ihmisryhmillä näyttää olleen taipumus alistaa vähemmistöjä tai heikommassa asemassa olevia. Alkuperäiskansat ovat kahistelleet keskenään, mutta koska pääosa alkuperäiskansayhteisöistä on ollut hyvin pieniä, ne eivät ole päässeet koskaan dominoimaan toisiaan. Ne ovat vain käyneet ikään kuin hyvän ja pahan ikuista taistelua.

Kun ihmisryhmittymät ovat hiljalleen kasvaneet ja organisoituneet voimakkaammin, on syntynyt ns. vähemmän primitiivisiä kansoja. Jo tuhansia vuosia sitten sanotaan olleen korkeakulttuureja, joissa asioiden olisi voinut kuvitella olla edes hieman paremmin. Sisäinen organisoituminen, aseiden ja uskontojen kehittyminen eivät kuitenkaan ole välttämättä antaneet aihetta suhtautua vähemmistöjen tai vieraisiin kulttuureihin yhtään sen suopeammin. Afrikassa voimakkaat sotilaskansat ovat käyneet häikäilemättömästi pienempien yhteisöjen kimppuun, samoin Latinalaisessa Amerikassa suurempi ihmisryhmittymä teki pienemmästä ihmisryhmästä alamaisensa, orjiaan. Orjakauppa Afrikasta Pohjois-Amerikkaan on myös yksi tällaisen vallankäytön ilmentymä.

Vuosituhansien saatossa on syntynyt jälleen yhä vahvempia kulttuureja. Aseet ovat kehittyneet entisestään ja uskonnoista on tullut viekkaampia: ne ovat tulleet rationaalisemmiksi, ihmisjärkeen vetoavammiksi. Kun ensin Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa on käyty heimojen väliset sodat, ovat paikalle saapuneet valkoihoiset tuomaan sivistystä barbaarien joukkoon. Jos veri vuosi heimosodissa, se vuosi jälleen, kun eurooppalaiset saapuivat milloin rikkauksien perässä, milloin pelastaakseen heimot ikuisesta kadotuksesta. Kristinusko levisi yhtä väkivaltaisesti kuin aiemmin suurempi kulttuuri nieli pienemmän. Islamin leviämisessä on jotakuinkin yhtä vähän mystiikkaa. Miekka on heilunut aivan samalla tavalla, mutta islam on kohdannut vahvemman kulttuurin ja joutunut myös peräytymään.

Kristinusko ja islam pohjautuvat samankaltaiseen logiikkaan. Ne eivät ole absoluuttisen tasavahvoja uskontoja, mutta kristittyjen teknologia on vienyt voiton islamista Euroopassa. Islam on sen sijaan päässyt leviämään vapaammin niihin kolkkiin maailmassa, joissa se on päässyt vapaammin dominoivaan asemaan. Se on ottanut vallan pienissä kalastajayhteisöissä, paimentolaisten keskuudessa, metsässä asuvissa yhteisöissä ja ajan kuluessa pienistä ryhmistä on kasvanut suuri ryhmä - kuten kristityistäkin.

Rationalisoitunut uskonto on kuitenkin lopulta vain jälleen yksi askel kehityksessä. Lopulta kristityt ja muslimit eri maailmankolkissa on alistettu uudenlaisille järjestelmille. Eikä verenvuodatukselta ole säästytty tässäkään tapauksessa. Kansallisuusaate/nationalismi/patriotismi ja kapitalismi vs. sosialismi ovat esimerkkejä toisenlaisesta taistelusta. Suomalaisista kristityistä tuli ajan mittaan suomalaisia, eikä enää ensisijaisesti Ruotsin tai Venäjän valloittamassa maassa eläviä kristittyjä. Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja Aasian alkuperäiskansat sulautuivat ensin vahvempaan kulttuuriin, joka sulautui sitä vahvempaan ja lopulta Intiassa, Kongossa ja Chilessä on nationalisteja, jotka tappavat tarpeen tullen oman kansansa parhaaksi. Sosialistiset maolaiset puolestaan käyvät esimerkiksi Intiassa ja Perussa sotaa kapitalistista johtajaeliittiä ja politiikkaa vastaan.

Kaiken aikaan ihmiskunta on rationalisoitunut, mutta verenvuodatus ei ole loppunut. Aiemmin Suomessa eli hyvin vähän ihmisiä, pienyhteisöjä kuten muuallakin maailmassa. Pienyhteisöjen kahinat olivat mittaluokaltaan hyvin pieniä. Ruotsalaisten tultua maahan yhteenotot alkoivat olla yleisempiä. Suomalaiset taistelivat ruotsalaista, katolista valtaa vastaan. Katoliset tappoivat suomalaisia pakanoita ja suomalaiset pakanat kävivät ruotsalaisten kimppuun taistellessaan oikeudestaan omaan kulttuuriinsa. Ajan mittaan noiden taistelujen syyt unohdettiin, verisesti Suomeen tuodusta uskonnosta tuli Suomen valtionuskonto.  Venäjän tultua maahan veri oli jo vuotanut, mutta vuonna 1917 sitä vuosi jälleen runsaammin kuin valkoiset ja punaiset kävivät oman taistelunsa. Valkoiset tai sittemmin ne oikeamielisemmät suomalaiset tappoivat raa'asti punaisiksi epäilemiään. Valkoisuus, "oikea" suomalaisuus otti vallan verellä, mutta tämäkin unohdettiin hyvin pian. Niin kristinusko kuin suomalaisuus ovat edustaneet suomalaisille jotakin pyhää, puhdasta ja oikeaa.

Rationalismista huolimatta ihmiset käyttäytyvät pähkähullusti ja hamuavat asioita, joilla ei ole kuin hyvin lyhytkestoista merkitystä. Kapitalistinen järjestelmä on tullut vahvemmaksi, kun voitontavoittelu on lähes loppuun asti rationalisoitu. Kansallisuusaatteesta, kansallisuudesta on tullut loukkaamaton, vaikka samaan aikaan uuden kapitalistisen vapaan kilpailun aatteen mukaisesti, kansainvälisyydestä on tullut yksi kilpailuvaltti. Kansallisuudet ovat alkaneet sotkeutua, mutta markkinajärjestelmä jyrää. Uusi syy verenvuodatukseen pohjautuukin puhtaasti taloudellisiin intresseihin tai tehokkuuteen. Eikä tämäkään liene täysin vieras ajatus. Mafiassa tällainen ajattelu on ollut jo pidemmään käytössä: tehottomat, varkaat ja maksukyvyttömät eliminoidaan, jotta taloudellinen voitto olisi taatumpi. Yhdysvallat puolestaan ovat hyvin monesta syystä puuttuneet eri konflikteihin eri maailmankolkissa - täysin mitätön syy ei ole se, että aseteollisuus on kannattavaa ja kehitystyö on jatkuvaa. Intiassa ja Kiinassa väestönkasvu on asettanut lisää painetta taloudelliseen kasvuun, mutta ihan puhtaasti puhtaan vedensaantiin: patohankkeet ovat hukuttaneet alle maanviljelijöiden tai muuten vain pienten yhteisöjen kyliä. Taloudellisten paineiden kasvaessa pienet eivät edelleenkään kelpaa suuremmille, suuremmat syövät pienemmät, nopeat syövät hitaat. Verenvuodatuksen ei tarvitse olla kirjaimellista, mutta kilpailu on kaikesta huolimatta raakaa.