Jo pidemmän aikaa varsinkin vähätuloisia ja/eli opiskelijoita on puhuttanut Suomen hallituksen päätös mediamaksusta. Mediamaksu tarkoittaa käytännössä, että televisiolupamaksu siirtyy ajasta ikuisuuteen ja käyttöön otetaan uusi järjestelmä, jonka puitteissa jokainen perhekunta maksaa osaltaan mediamaksun. Ideana on, että Suomen siirryttyä digitelevisioaikaan, osa luopui televisiostaan ja luvanmaksajat vähenivät. Rahoittaakseen toimintaansa Yleisradio Oy Ab:n onkin ollut pakko uudistaa käytäntöään ja hallitus on yksimielisesti hyväksynyt jätetyn esityksen mediamaksusta.

Uudistuksessa on ideaa. Sen myötä nykyisellään televisiolupamaksua maksavat saavat kohtuullisen tuntuvan alennuksen lupamaksuunsa. Nykyinen vuosimaksu kun on yli 200 euroa ja uuden järjestelyn puitteissa, vuoden 2012 alusta lähtien maksu olisi enää 175 euroa. Nykyisin televisiolupaa maksavat saattavat hyvinkin siis olla uuden järjestelmän kannalla, ja toisaalta uuteen lupamaksuun sisältyy ajatus siitä, että medialupamaksun myötä Yleisradio pitää edelleen kotitietokoneen, puhelinten ja radion käytön ilmaisena.

Mediamaksulla on puolensa puolesta ja vastaan. Mikään uudistus ei mene läpi mukisematta ja ilman eri mieltä olevia. Demokraattisessa järjestelmässä kaikkien mielipide tulisi ottaa huomioon, ei ainoastaan gallupeissa, mutta myös käytännössä. Mediamaksu vaikuttaakin langetetulta. Jos maksu on tosiaan perhekohtainen, niin on aivan eri asia maksaa tuo lupamaksu, jos perheessä on kaksi työssäkäyvää ja kenties vielä vanhempi lapsi, joka käy töissä. Lupamaksun maksaminen ei tule todellakaan olemaan ongelma, kun se vielä entisestään alenee. Toisaalta kuitenkin yksinelävät opiskelijat, jotka ovat laskeneet säästävänsä olemalla televisiotta, joutuvat yhtäkkiä maksamaan 175 euroa siitä, että katsovat televisiota kaverillaan, käyttävät kotitietokonettaa ja katsovat sieltä mahdollisesti Ylen Areenalta joskus dokumentin tai kaksi.

Mediamaksu ei ole tasapuolinen käytäntö, eikä se ota mitenkään huomioon tulotasoja tai käyttöä. Vaikka näen mediamaksun hyvät puolet ja pidän Yleisradiota sinällään kannattavana ja hyvänä laitoksena, en asetu uuden järjestelmän puolelle. Elän ilman televisiota, kuuntelen hyvin vähän radiota ja, jos kuuntelen, niin yleensä kuuntelen sitä netin kautta. Televisiota ei ole suuremmin ikäväkään. Toisaalta, kiitos kuuluu juurikin Yleisradion Areenalle, josta katson aika ajoin jonkin keskusteluohjelman tai dokumentin. Mutta jos käyttöni suhteutetaan mediamaksuun, voin sanoa, että tuntuu epäreilulta.

Kysymys mediamaksua ehdottaneille onkin, että mikä on ollut heidän perusteensa 175 euron summalle? Onko siihen arvioitu mahdollinen käyttö, perheenjäsenten lukumäärä tai mistä tarkalleen tuo summa koostuu? Jos se pohjautuu arviolle, että medioita käytetään esimerkiksi 3 tuntia päivässä ja sitä kautta kertyisi eräänlainen päiväkohtainen summa, joka tässä tapauksessa olisi huokea puoli euroa päivä. Eihän se paljolta kuulosta. Mutta miten on selitettävissä se, että ihmiset ja perheet, jotka käyttävät aikaansa television ja/tai radion ja internet-palveluiden kanssa useita tunteja päivässä puolella eurolla, niin henkilö, joka käyttää näitä kerran viikossa maksaa myös noista käyttämättömistä päivistä. Summa ei ole enää puoli euroa päivä, vaan 3 euroa 50 senttiä. Onhan sekin vielä huokeaa, onhan?

Kun noita päiviä alkaa kertyä, niin yhtäkkiä vaan köyhät opiskelijat joutuvat karun totuuden eteen ja herää uusi kysymys päättäjille. Opiskelijat, jotka elävät käytännössä kädestä suuhun, ja maksavat elämisensä opintolainalla, onko järkeä repiä tuosta lainasta 175 euroa käytettäväksi mediamaksuun? Korkojen kera, siitä kertyy ajan mittaan hieman isompi summa.

Mediamaksusta järjestettiin kuluttajakysely, jonka mukaan yli puolet suomalaisista (n. 58%) on mediamaksua vastaan ja vain kolmannes sen kannalla. Oli huvittavaa lukea, että Yleisradion johtaja Mikael Jungner piti tutkimusta puolueellisena. Nähdäkseni päättäjät ovat sokeutuneet sille, mitä oikeasti tapahtuu yhteiskunnan alemmilla tasoilla. Kun oma kuukausi palkka alkaa kolmosella tai nelosella, kenties viitosella tai kuutosella ja siinä on vielä kolme nollaa perässä, niin mikä siinä on maksellessa ties minkälaisia lupamaksuja. Kaikki vaan eivät tienaa sellaisia summia ja osa joutuu elämään jo nyt lainalla. Jos siitä huolimatta langetettu maksu on yhtä suuri molemmille väestöryhmille, niin ei voi muuta kuin toivottaa onnea niille, jotka ovat tämän puolueettoman päätöksen tehneet.