Nykyisen viestintäteknologian nopea kehittyminen on samalla muuttanut viestintätapoja. Sen sijaan, että ennen oli ainoa mahdollisuus mennä keskustelemaan ihmisten kanssa tai myöhemmin lähettää kirjeitä, tänä päivänä lähes jokaiselle voi sanoa teknologian avulla, mitä tahansa. Toinen puoli tätä kuviota on se, että aiemmin oli mahdollisuus sanoa vain fyysiselle, todelliselle henkilölle kasvoineen ja ilmeineen, tänä päivänä kasvot ovat liikkumattomia, niitä on useita, ne eivät sano vastaan tai purskahda itkuun, jos niille sanoo - mitä tahansa.

Ihmiset liikkuvat internet-ympäristössä enemmän asenteineen ja persoonallisuuksineen kuin kasvoineen. Aiemmin saatettiin kiinnittää huomiota kasvoihin ja käytöstapoihin, mutta internetissä lopulta ainoa asia, joka muille ihmisille huokuu on asenne ja persoonallisuus. Kahlattuani tuhansia ja taas tuhansia kuvia virtuaalisissa ympäristöissä, kasvot eivät ole jääneet mieleeni, eivät sen enempää rinnat, rintakarvat, silmät, tatuoinnit, lävistykset, vaatetustyylit tai ylipäätään mikään ulkoinen tekijä. Saatan muistaa vain etäisesti nähneeni jonkun ihmisen kuvan jossakin yhteydessä aiemmin, mutta siinä on lopulta kaikki. Vaikka monet ihmiset tavoittelevat persoonallisuutta tai haluavat erottautua joistakin ryhmistä, luodakseen omiaan, käytännössä he seuraavat sittenkin lähes poikkeuksetta jotakin olemassaolevaa tyyliä. Kuvissa olevat ihmiset ovat lopulta persoonattomia olentoja, pelkkiä kasvoja ja mitä ikinä he itsestään haluavat näyttää. Mitä enemmän he näyttävät sitä mielenkiinnottomammilta he alkavat tuntua.

Tämän ajan viestinnässä ihmiset ovat ikään kuin unohtuneet olevansa massaa. He eivät ajattele, mitä viestivät kuvillaan, sanoillaan tai hiljaisuudellaan. Heistä on tullut liian lyhytjänteisiä pystyäkseen normaaliin keskusteluun tai tutustumaan ihmiseen, sen sijasta, että he alkaisivat kiinnostua juuri jonkin ihmisen kasvoista, hauiksesta tai rinnoista. Voisin liittää oheen liudan erilaisia keskustelunaloituksia, jotka kuvastavat tätä tilannetta erittäin hyvin. Lähinnä huvittavaa, ellei surkuhupaisaa on, jos tämä tutustumistapa leviää todelliseen elämään. Traagista on, että tällaista puheenpartta kuulee ainakin baareissa. Tätä selittänee se, ettei baareihin mennä pääasiallisesti tutustumaan toisten ihmisteen persoonallisuuksiin.

Samalla kun ihmiset pyrkivät tekemään itsestään mahdollisimman edustavia ryhmänsä edustajia virtuaalisissa yhteisöissä, he tekevät entistä jyrkemmin eroa ulkoisen ja sisäisen välille. Individualismin lisääntymisen myötä ihmiset ovat selvästi päätyneet ajattelemaan ulkoisten tekijöiden olevan tärkeä osa persoonallisuutta. Siitä huolimatta on ihmisiä, jotka pukeutuvat aivan toisella tavalla, mutta heidän arvonsa, musiikkimakunsa, lähestulkoon kaikki henkisen puolet asiat ovat samalla tavalla. Mustaan pukeutuminen ei siksi välttämättä tarkoita, että ihminen kuuntelee metallia tai on masentunut. Kuten taas valkoiseen paitaan pukeutuminen ei tarkoita, etteikö ihminen kuuntelisi metallia ja olisi iloinen. Joka tapauksessa kuvan ja ulkonäön merkityksen korostaminen on johtanut osan ihmisistä ajattelemaan näin.

Selvimmille vesille selviytyvät ne, jotka eivät yritä olla yhtään mitään muuta kuin ovat. Jotka eivät paljasta rintojaan tai alavatsakarvoitustaan, vaan sen, mistä heidät on tehty, keitä he ovat. Virtuaalisessa ympäristössä hyvin usein, aivan ensimmäiseksi näkyviin tulee asenne. Se on vain osa persoonallisuutta, mutta jo tervehdyksessä tai ylipäätään keskustelunaloituksessa voi nähdä, miten toinen ihminen ajattelee. Esimerkiksi minä kiinnitän nykyään paremmin huomiota ihmisten lemmikkeihin ja muistan ne paremmin kuin ihmisten kasvot. Kun kommentoin, että jonkun ihmisen kissa näyttää nauttivan kuvassa olostaan, saan vastaukseksi omaan kuvaani, jossa hoidokkikissani hurisee ja paistattelee aurinkoa vieressäni: "tuo kissa ei!" Tuo vastaus jää ainoaksi, jonka kyseiseltä henkilöltä saan ja alan miettiä, että mikähän tämän ihmisen viesti tarkalleen on? Kyse on toki persoonallisesta vastauksesta, mutta ensimmäisestä kontaktista näkee aina asenteen. Oliko tuo vastaus ystävällissävyinen, avoimen ihmisen vastaus, tietoon perustuva jne.?

Ymmärrän varsin hyvin, että kaikkien ihmisten kasvot eivät miellytä kaikkia. Siitä huolimatta on eri asia ottaa jokainen ihminen ihmisenä kuin ensisijaisesti katseiden objektina. Virtuaalimaailma opettaa ja on opettanut ihmisille suoruutta myös reaalimaailmassa, mutta toisaalta niin tuo suoruus kuin koko viestintä perustuu yhä enemmän "kuvalle", "objekteille" eli ulkonäöllisiin tekijöihin. Tulevaisuudessa tämän tietynlaisen individualismin korostus saattaa tarkoittaa käänteisesti sitä, ettei erilaisuutta hyväksytä edes sen vertaa kuin tänä päivänä, ja ihmiset lokeroidaan entistä vahvemmin ulkonäkönsä mukaan. Samaan aikaan näkyvissä on kuitenkin toisenlainen asenne, joka on kuitenkin syvällä piilossa virtuaalimaailmassa. Ihmiset, jotka pysyvät tavallisina, persoonina, joilla ei ole tarkoituskaan astua mitenkään esille. Heidän asenteensa antaa tilaa muille ihmisille, erilaisuudelle ja ihmisten persoonille. Näiden ihmisten varaan tulevaisuutta on huomattavasti parempi rakentaa.